”Eihän lapsil ees oo hermoja” : etnografinen tutkimus lasten tunneälystä päiväkotiarjessa

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata lasten tunneälyn näyttäytymistä päiväkodissa. Tutkimuksen tavoitteena on tehdä ymmärrettäväksi mahdollisuudet kehittää lasten tunneälyä päiväkodissa. Tutkimus tarkastelee lasten vertaiskulttuurin erityispiirteitä ja tunneälyä osana päiväkotiarkea. Tutkimus pohjaa John Mayerin ja Peter Saloveyn nelihaaraiseen tunneälyteoriaan sekä William Corsaron näkemyksiin lasten vertaiskulttuurista päiväkodissa. Tutkimuksessa keskitytään lasten tunneälyyn kohdistuvaan RULER -sovellukseen, joka koostuu akronyymeistä Recognizing, Understanding, Labeling, Expressing ja Regulating. RULER -sovellus on aikaisempien tutkimusten mukaan muun muassa vähentänyt lasten keskittymis- ja käytöshäiriöitä sekä edistänyt päiväkotiyhteisön taitoja tukea lasten kehitystä. Tutkimus on toteutettu kolmessa suomalaisessa päiväkodissa pääasiallisesti etnografisen ei-osallistuvan videoinnin menetelmin syyskuusta 2012 helmikuuhun 2013. Aineistoa on yli 50 tuntia ja lisäksi havaintomateriaalia puhtaaksikirjoitettuna 53 sivua (fontti Times New Roman 12 ja riviväli 1). Aineisto on analysoitu muodostamalla etnografista tiheää kuvausta mikroanalyysin ja osallistumiskehikon avulla. Tutkimuksen luotettavuuteen ja eettisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota, muun muassa refleksiivisyyden kautta. Tulokset olivat varsin yhtenäiset jokaisessa tutkimuspäiväkodissa. Tutkimuksessa tuli esiin, kuinka tunneäly toimii kantavana tekijänä lasten vertaiskulttuurissa. Tulokset rakentuvat RULER:n akronymien ympärille. Lapset olivat tarkkoja tunnistamaan tunteita ja emotionaalista viestintää sekä itsessään, toisissaan että aikuisissa ja ohjautuivat tämän pohjalta tiettyihin käytösvalintoihin ja tietynlaiseen tunteen ilmaisuun. Vertaisen tunteiden ymmärtämisen kautta lapset tukivat toistensa omanarvontunnon kehittymistä ja tunteiden esittämisen avulla muodostivat ymmärrystä sosiaalisista käytösnormeista. Tunteiden sanoittamisen ja tunteiden säätelyn avulla lapset saivat aikaan hyväksyntää sekä itselleen että vertaisilleen. Lasten vertaiskulttuurin sisällä tunneäly mahdollisti yhteyden kokemukset vuorovaikutuksessa. Suurimmat tunneälyn käytön haasteet tulivat esiin tilanteissa, joissa lapsella oli vaikeuksia ymmärtää vertaisen nonverbaalin viestinnän taustalla olevan tunteen merkitys. Risteytyessään henkilöstön ammattikulttuuriin lasten luottamus omaan tunneälykkääseen toimintaan näyttäytyi erittäin haastavana sekä lasten tunneälykkäät ilmaisut kokivat selkeitä muutoksia. Tutkimus osoitti, kuinka lasten tunneälytaidot ovat keskeinen osa lasten emotionaalista kehitystä. Tunneälyn kehitykseen mahdollistavia tilanteita on päiväkotiarjessa useita. Tutkimus antaa työkaluja kehittää päiväkodin toimintamalleja lisäämällä pedagogista osaamista kasvatuspsykologisesta näkökulmasta käsin. Tutkimus antaa viitteitä mahdollisuuksiin tehokkaasti ja pitkällä tähtäimellä vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä, käytös- ja oppihäiriöitä sekä kiusaamisen uhkaa. Tutkimus osaltaan edesauttaa yhteiskunnallista keskustelua suomalaisen varhaiskasvatuksen laadusta ja lisää keskustelua päiväkodin emotionaalisista haasteista työyhteisöllisyyden näkökulmasta.The purpose of this study is to portray the appearance of children’s emotional intelligence in kindergarten. The aim of the study is to identify the possibilities to develop children’s emotional intelligence in kindergarten. This study takes in to consideration the specific features of children’s peer culture and emotional intelligence as a part of daily life in kindergarten. The study is based on The Four-Brach Model of emotional intelligence by John Mayer and Peter Salovey and also on Theory of Children’s Peer Culture by William Corsaro. This study concentrates on The RULER Approach of children’s emotional intelligence. RULER stands for Recognizing, Understanding, Labeling, Expressing and Regulating emotions. Previous studies have shown use of The RULER Approach to help reduce concentration problems and behavioral difficulties in kindergarten and also enhance teachers’ ability to support children’s emotional development. This study has been conducted in three Finnish kindergartens mainly by nonparticipant video ethnography from August 2012 to February 2013. The collected data consists of over 50 hours of video recordings and also 53 sheets of observational material (font Times New Roman and spacing 1). Data has been analyzed by creating an ethnographic thin description with the help of microanalysis and participation framework. In this study reliability and ethics have been regarded with particular attention for example by reflexivity. All of the results were consistent from one kindergarten to another. Emotional intelligence was found as a key element to the actions within children’s peer culture. The results are built around RULER acronyms. Children were precise in recognizing emotions and emotional information in themselves, in peers and in adults. Due to that ability, children decided on certain behavioral models and emotional expressions. Children used the understanding of peer’s emotions to endorse each other’s growth in dignity and expression of emotions to form personal understanding in social conducts. With labeling and regulating emotions children received and forwarded acceptance. Emotional intelligence enabled experiences of togetherness inside children’s peer culture. The most notable challenges with the use of emotional intelligence occurred when a child did not understand the meaning of an emotion behind a peer’s nonverbal communication. A great deal of difficulty was also evident in situations when operating in crossfire with adult’s working culture. Children found it challenging to trust in their actualization of emotional intelligence around adults and were invariably adjusting their behavior due to appearance of an adult. This study showed how the usage of emotional intelligence is a fundamental factor in children’s emotional development in kindergarten. Situations with possibilities to enhance emotional intelligence were numerous. This study gives an indication of tools to improve kindergartens operational model by increasing pedagogic expertise from an educational psychology point of view. This study suggests guidelines to achieve efficient and long-term prevention of social exclusion, behavioral problems, learning difficulties and bullying. The study contributes partly to the public discussion about the quality of early education and compounds discussion about kindergartens emotional challenges